Ruotsin kunnilla on ns. maantieteellinen aluevastuu kriisien ja muiden vakavien tapahtumien yhteydessä. Se merkitsee, että kunta on vastuussa myös alueellaan tilapäisesti oleskelevista henkilöistä.

Vastuu merkitsee, että kunnan on osallistuttava valmisteluihin ja koordinoitava kriisinhallintatoimia ja yleisölle suunnattua tiedotusta.

Kunnan on näin ollen huolehdittava kriisien yhteydessä siitä, että kaikki yhteiskunnalle tärkeä toiminta jatkuu. Kunnan on siksi

• oltava organisatorisesti ja henkilöstöllisesti valmistautunut siten, että ihmisiin, ympäristöön, omaisuuteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vahingot minimoidaan,
• harjoitettava toimintaa mahdollisimman normaalilla tavalla ottaen erityisesti huomioon lapset ja hoitoa ja tukea tarvitsevat henkilöt,
• ylläpidettävä ajankohtaisia, testattuja rutiineja keskusjohdolle, tiedotukselle ja eri toimintayksiköille.

Maantieteellisen aluevastuun lisäksi kriisinhallinta rakentuu kolmen periaatteen varaan:

Vastuuperiaate: Se, joka normaalisti vastaa toiminnasta, vastaa siitä myös kriisitilanteessa.

Yhdenvertaisuusperiaate: Kriisien yhteydessä yhteiskunnan tulee mahdollisimman pitkälti toimia samalla tavalla kuin normaalioloissakin.

Läheisyysperiaate: Kriisejä on käsiteltävä niiden tapahtumapaikalla, ja käsittelystä huolehtivat ne, joita asia eniten koskee yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa.

Yhteenveto kunnan turvallisuuden takaamisen liittyvästä työstä.

Poikkeuksellinen tapahtuma

Valmiuksista puhuttaessa käytetään ”kriisin” sijasta usein käsitettä ”poikkeuksellinen tapahtuma” (extraordinär händelse). Poikkeuksellisista tapahtumista annetun lain (LEH 2006:544) mukaan poikkeuksellinen tapahtuma on tapahtuma, joka poikkeaa normaalista, merkitsee vakavaa häiriötä tai suurta vakavan häiriön vaaraa yhteiskunnan keskeisissä toiminnoissa, mistä syystä kunnilta ja alueilta vaaditaan kiireellisiä toimenpiteitä.